VerotusSulje

Suomalaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimintaympäristöön ovat viimeisten vuosien aikana eniten vaikuttaneet julkisen vallan tekemät veroratkaisut.

Alkoholiverotusta kevennettiin ja matkustajatuonnin rajoituksia helpotettiin vuonna 2004 Viron liittyessä Euroopan Unionin jäseneksi. Kuitenkin jo vuoden 2008 alussa alkoholiveroja taas korotettiin. Seuraavat korotukset tehtiin vuoden 2009 tammikuussa ja lokakuussa sekä vuonna 2012. Viimeisin korotus tuli voimaan tammikuussa 2014. Vuoden 2018 alusta alkoholiveroja korotetaan jälleen. Oluen veroa kiristetään 10,6 prosenttia, käymisteitse valmistettujen siiderien ja long drink -juomien verotusta kiristetään 15,4 prosenttia, viinien 12,7 prosenttia ja väkevien 4,8 prosenttia.

Pakkausvero kohdistuu kaikkiin alkoholi- ja virvoitusjuomiin, sekä vesien, mehujuomien, kahvi- ja teejuomien, urheilujuomien sekä muiden alkoholittomien juomien pakkauksiin, mikäli ne eivät ole kierrätettäviä. Pakkaukset ovat verottomia, mikäli ne kuuluvat pantilliseen kierrätysjärjestelmään.

1940-luvulta lähtien kerättyä virvoitusjuomaveroa korotettiin vuonna 2011, 2012 ja jälleen vuoden 2014 alusta. Suomalaiset maksavat yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävistä virvoitusjuomista 22 senttiä litralta ylimääräistä virvoitusjuomaveroa ja sokerittomista virvoitusjuomista ja kivennäisvesistä 11 senttiä. Vero on kilpailua vääristävä ja epälooginen kohdistuessaan sattumanvaraisesti muutamiin elintarvikealan yrityksiin ja jättäen ulkopuolelle samankaltaisia tuotteita.