« takaisin blogiin

Tiesitkö? Myös Espanja on olutmaaSulje

Olisiko suomalaisten lomakohteena suosima Espanja mallimaa, josta katsoa esimerkkiä alkoholipolitiikkaan?

Espanjassa alkoholin verotuksessa on huolehdittu kilpailukyvystä, eikä hallitsematon verotulojen menetys naapurimaille ole maan alkoholipolitiikan ongelma. Tilastoimaton kulutus on alle puolet Suomen määrästä ja koostuu pääasiassa kotivalmistuksesta. Rajakauppaa ei puhelinhaastatteluin arvioida, eikä rajalle ole palkattu lisähenkilöstöä alkoholin tuontia vahtimaan. Ongelmaa ei ole, koska sitä ei ole verotuksella aiheutettu.

Alkoholin kulutus on laskenut viime vuosina Espanjassa kuten muissakin EU-maissa, myös Suomessa. Yllättäen kaikesta espanjalaisten nauttimasta alkoholista puolet on olutta ja viiniä viidesosa. Espanja on, kuten Suomikin, olutmaa.

Espanjassa mainontaa on rajoitettu vahvojen juomien osalta. Televisiossa saa mainostaa kello 20.30 jälkeen illalla ja ulkomainonta on sallittua. Myyntiä on rajoitettu huoltoasemilla sekä jalkapallo-otteluissa toisinaan ongelmia aiheuttavan jalkapallohuliganismin takia. Valtion erillistä viinamonopolia ei ole, vaan muutoin myynti on sallittua kaikissa myymälöissä kaikkina kellonaikoina.

Raittiiden osuus Espanjassa on yhtä suuri kuin Suomessakin. Alkoholin ongelmakäyttäjiä ja humalahakuista juomista on WHO:n tilaston mukaan Espanjassa vain murto-osa Suomeen verrattuna.

Alkoholi aiheuttaa haittoja myös Espanjassa. Mikään maa ei todellisuudessa pysty kansalaisiaan taluttamaan niin, ettei alkoholin väärinkäyttöäkin tapahtuisi. Suomessa on kokeiltu jopa valmistuksen ja myynnin täydellistä kieltoa. Edes kieltolaki ei poistanut yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja – päinvastoin, haitat kasvoivat.

Kohtuulliselle sääntelylle ja esimerkiksi ikärajavalvonnalle on paikkansa, mutta tehotonta ylisääntelyä joutaa purkamaan. Korkean verotuksen lisäksi mainonta on Suomessa EU-maiden rajoitetuinta ja anniskelua koskee tukullinen pikkunokkelia pykäliä. Ei ole näyttöä siitä, että sääntelyn edelleen lisääminen vähentäisi alkoholin kulutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja. Ylisääntelyllä on kuitenkin negatiivinen vaikutus Suomen palveluelinkeinoihin, niiden työllisyyteen sekä kansalaisten saatavilla oleviin palveluihin.

Suomessakin juomakulttuurissa tapahtuu kehitystä hyvään: alkoholin kokonaiskulutus on laskusuuntainen. Nuorten alkoholin kulutus on laskenut koko 2000-luvun. Nyt sama hieno kehitys näkyy jo opiskelijoiden ja myös muun aikuisväestön kohdalla. Miesten humalahakuinen juominen on kääntynyt laskuun jo 1990-luvun alkupuolella ja vähenee edelleen. Naisten tasa-arvokehitykseen liittyvä ja 1970-luvulta näkyvissä ollut alkoholinkulutuksen kasvu on tasaantunut. On myös hyvä muistaa, että vastaavanlainen kehitys alkoholinkulutuksen kasvussa 70-luvulla tapahtui muuallakin Pohjois-Euroopassa.

Juomakulttuuria pitää kehittää tuuppaamalla sitä oikeaan suuntaan, pakko on huono lääkäri. Alkoholipolitiikassakin kannattaa vertailla eri maiden tapoja taklata samoja ongelmia. Vaikkei minkään muun maan mallia voi sellaisenaan ottaa käyttöön, aina on paikallaan sparrata omaa tekemistä. Myös alkoholipolitiikan kehittyminen vaatii kyseenalaistamista ja vaihtoehtojen pohdintaa. Teoria on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kommentit

  • Frank

    Loistava artikkeli. Toivottavasti päättäjät lukevat tämän Suomessa.

    • cheezus

      Päättäjät lukevat vain THL:n sekä Ehyt Ry:n ’totuuksia’ ja kuuntelevat Puskan kaltaisia valehtelijoita. Ei ihme, että eduskunnan olutseuran pj Touko Aaltokin vastustaa uutta lakia, kun on aivopesty. Ei tässä maassa ole toivoa muutoksesta, kun änkyrät ovat vallassa.

  • Tapio Angervuori

    Teoria on huono teoria, jos se ei toimi käytännössä!

  • Mörkki

    Mutta se hyvinvointivaltio pitää kustantaa veroilla, kaikki muu on huijausta.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *