Valmistus

KIVENNÄISVESI ON PUHDASTA VETTÄ

Kivennäisvedeksi saa kutsua vettä, jossa on luonnostaan tai johon on lisätty kivennäissuoloja vähintään 500 mg litraa kohti.

Kivennäisvedet valmistetaan tänään periaatteessa aivan samoin kuin niiden keksijän, professori Torbern Bergmanin aikaan. Veteen lisätään tarkkaan annostellut suolat oikean maun ja tasapainoisen suolakoostumuksen aikaansaamiseksi, vesi hiilihapotetaan ja pullotetaan. Tämän päivän juomatehtaan puhtaus, hygieenisyys ja tehokkuus ovat 2000-luvun suomien mahdollisuuksien mukaiset.

Kivennäisveden tärkein raaka-aine, vesi, ei sisällä biologia tai kemiallisia epäpuhtauksia. Valmistuksessa käytetty vesi on hyvää suomalaista talousvettä, jonka juomatehtaat vielä varmuuden vuoksi puhdistavat aktiivihiilisuodattimella ennen käyttöä. Suodatus poistaa esimerkiksi vesilaitoksilla lisätyn kloorin mahdollisesti aiheuttamat maku- ja hajuvirheet. Siksi kivennäisvedet ovat tasalaatuisia paikkakunnasta riippumatta.

Maku kivennäisaineista

Kivennäisvesien maku syntyy kivennäisaineista, jotka lisätään valmistuksessa puhtaina suoloina. Yleisimmin käytettyjä kivennäisaineita ovat natrium, kalium, magnesium ja kalsium. Eri vesien kivennäisainekoostumus vaihtelee ja niin myös niiden maku. Kivennäisaineet ovat paitsi makuaineita myös elimistölle välttämättömiä ravintoaineita. Kivennäisaineiden keskinäisiä suhteita tasapainotetaan siten, että ne kivennäisvesissä vastaavat mahdollisimman hyvin elimistön omaa suolatasapainoa.

Kivennäisvesi saadaan kuplimaan lisäämällä siihen hiilidioksidia 4 - 8 grammaa litraa kohti. Hiilidioksidi saa kivennäisveden maistumaan raikkaalle ja happoiselle kiihottamalla suun limakalvoja. Kielellä särkyvä hiilidioksidikupla saa huoneenlämpöisenkin juoman tuntumaan viileältä. Hiilidioksidilla on myös säilyttävä ominaisuus. Se estää bakteerien kasvua. Siksi etelän lämpimissä turistikohteissa kehotetaan juomaan pullotettua ja hiilihapotettua vettä.

Kalorittomien kivennäisvesien viime vuosien myynninkasvu perustuu pääosin nk. aromatisoitujen kivennäisvesien lisääntyneeseen suosioon. Näiden osuus kivennäisvesien kokonaismarkkinoista on viidessä vuodessa yli kolminkertaistunut ja on jo kolmasosa tuoteryhmän myynnistä. Aromatisoitujen kivennäisvesien makuja ovat mm. sitruuna, greippi, omena, karpalo ja mandariini.

Kivennäisvesien kohdalla pätevät samat säilytysohjeet kuin virvoitusjuomilla. Virheetön maku säilyy juomissa vähintään puoli vuotta, kun muistaa suojata tuotteet suoralta auringonvalolta ja säilyttää ne mieluummin hivenen huonetilaa viileämmissä olosuhteissa.