|
|
Olutvero eurooppalaiselle tasolleSuomalaiset nauttivat mielellään suomalaista olutta. Oluen arvostus mietona seurustelu- ja ruokajuomana on kasvanut. Oluen huomattavasti naapurimaita korkeampi verotus asettaa kuitenkin kotimaisen tuotteen epäedulliseen kilpailutilanteeseen, kun matkailijatuonti naapurimaista on helppoa ja nopeaa. Suhteettoman korkea olutverotus ohjaa kulutusta pois kotimaasta, jolloin myös valtion verotulot jäävät saamatta. Alkoholista aiheutuvat haitat ovat samat, ja harmaat markkinat vääristävät taloutta. Viime vuosien veronkorotusten jälkeen Suomen olutverotus on noussut EU-maiden kärkeen. Vero on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja yli viisinkertainen Viroon nähden. Suomen alkoholipolitiikka on vuosikymmeniä ohjannut kulutusta väkevistä
miedompiin juomiin. Kun alkoholiverotusta uudistettiin 1.3.2004,
olutveroa alennettiin 32 prosenttia. Tavoitteena oli hillitä
olutmatkailun kasvua Viroon, joka liittyi Euroopan unionin jäseneksi
toukokuussa 2004. Väkevän alkoholin veroalennus oli huomattavasti
suurempi kuin oluen ja muiden mietojen juomien. Oluen, viinin ja välituotteiden verotusta korotettiin tammikuussa 2008 10 %, väkevien alkoholijuomien 15 %. Kaikkien alkoholijuomien veroa korotettiin uudelleen + 10 % kahdesti vuonna 2009. Tehdyt korotukset koskivat tasaisemmin kaikkia juomia kuin vuoden 2004 veronkevennys, joka painottui enemmän väkeviin. Viimeisin korotus tuli voimaan 1.1.2012. Oluen, siiderin ja long drink -juomien verotusta kiristettiin 15 prosentilla ja muiden alkoholijuomien veroa 10 prosenttia. Kaupan rajut olutkampanjat ovat hillinneet matkustajatuontia Virosta, kun oluen hinta on asettunut kuluttajan kannalta lähemmäs oikeaa tasoa. Hinnasta on kuitenkin leijonanosa pelkkiä veroja. Nykyisellä verotasolla panimoteollisuus ei pysty saamaan oluesta riittävää katetta toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi. |
| |
 | |
