Olutvero eurooppalaiselle tasolle

Suomalaiset nauttivat mielellään suomalaista olutta. Oluen arvostus mietona seurustelu- ja ruokajuomana on kasvanut. Oluen huomattavasti naapurimaita korkeampi verotus asettaa kuitenkin kotimaisen tuotteen epäedulliseen kilpailutilanteeseen, kun matkailijatuonti naapurimaista on helppoa ja nopeaa. Suhteettoman korkea olutverotus ohjaa kulutusta pois kotimaasta, jolloin myös valtion verotulot jäävät saamatta. Alkoholista aiheutuvat haitat ovat samat, ja harmaat markkinat vääristävät taloutta.

Vuoden 2008 veronkorotuksen jälkeen Suomen olutverotus nousi jälleen EU-maiden kärkeen yhdessä Iso-Britannian kanssa. Vero on nyt selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja yli viisinkertainen Viroon nähden.

Suomen alkoholipolitiikka on vuosikymmeniä ohjannut kulutusta väkevistä miedompiin juomiin. Kun alkoholiverotusta uudistettiin 1.3.2004, olutveroa alennettiin 32 prosenttia. Tavoitteena oli hillitä olutmatkailun kasvua Viroon, joka liittyi Euroopan unionin jäseneksi toukokuussa 2004. Väkevän alkoholin veroalennus oli huomattavasti suurempi kuin oluen ja muiden mietojen juomien.

Oluen, viinin ja välituotteiden verotusta korotettiin tammikuussa 2008 10 %, väkevien alkoholijuomien 15 %. Tehdyt korotukset koskivat tasaisemmin kaikkia juomia kuin vuoden 2004 veronkevennys, joka painottui enemmän väkeviin.

Kaupan rajut olutkampanjat ovat hillinneet matkustajatuontia Virosta, kun oluen hinta on asettunut kuluttajan kannalta lähemmäs oikeaa tasoa. Hinnasta saattaa kuitenkin olla leijonanosa pelkkiä veroja. Nykyisellä verotasolla panimoteollisuus ei pysty saamaan oluesta riittävää katetta toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Ainoa ratkaisu on verotuksen keventäminen lähemmäs eurooppalaista tasoa. Hintojen nosto johtaa olutmatkailun kasvamiseen. Veronalennus vaikuttaisi myönteisesti sekä Suomen talouteen että kansanterveyteen.

Lue lisää verotuksesta