LisäaineetSulje

Lisäaineet takaavat tasaisen laadun

Elintarvikkeiden valmistuksessa käytetään tasaisen laadun takaamiseksi lisäaineasetuksessa hyväksyttyjä aineita. Virvoitusjuomien valmistuksessa käytetään 1 – 5 lisäainetta, jotka ovat useimmiten luonnosta peräisin.

EU:n suuremmasta sallivuudesta huolimatta suomalainen teollisuus on alentanut lisäaineiden käyttöä entisestäänkin. Tyypillisimpiä virvoitusjuomien valmistuksessa käytettäviä lisäaineita ovat happamuuden säätöaine, säilöntäaine, hapettumisen estoaine, sakeuttamisaine ja elintarvikeväri.

Virvoitusjuomien yleisimmät lisäaineet ja E-numerot

Hapettumisen estoaine
Askorbiinihappo E 300
Makeutusaine
Aspartaami E 951
Asesulfaami K E 950
Sukraloosi E 955
Stabilointiaine
CMC E 466
Johanneksenleipäpuujauhe E 410
Pektiini E 440
Propyleeniglykolialginatti E 405
Elintarvikeväri
Betakaroteeni E 160a
Karmiini E 120
Kinoliinikeltainen E 104
Patenttisininen E 131
Sokerikulööri E 150
Antosyaanit E 163
Happamuuden säätöaine
Fosforihappo E 338
Natriumsitraatti E 331
Sitruunahappo E 330
Säilöntäaine
Kaliumsorbaatti E 202
Natriumbentsoaatti E 211

Virvoitusjuomissa käytettävä askorbiinihappo eli C-vitamiini on luonnon oma hapettumisenestoaine. Sen ansiosta juoman maku- ja aromiaineet pysyvät muuttumattomina, eli virvoitusjuoma säilyttää alkuperäisen makunsa.

Makeutusaineilla voidaan korvata sokeri, jolloin elintarvikkeen sisältämän energian määrää saadaan pienemmäksi. Esimerkiksi sukraloosi on 600 kertaa makeampaa kuin perinteinen sokeri, joten sitä tarvitaan vain aivan pieni määrä. Erilaisia makeutusaineita voidaan käyttää yksin tai yhdistelminä parhaan makutuloksen aikaansaamiseksi.

Stabilointiaineilla varmistetaan juoman tasainen koostumus, ja ne ovat useimmiten kasveista eristettyjä luonnollisia aineita.

Virvoitusjuomien yleisimmin käytetyt elintarvikevärit ovat keltaisen-, punaisen- ja oranssinsävyisiä. Keltaisen ja oranssin virvoitusjuoman värinä käytetään esimerkiksi samaa väriä kuin on porkkanassa, kemialliselta nimeltään betakaroteenia. Punaisessa virvoitusjuomassa monesti käytettävä väri saadaan tummista rypäleistä. Ruskea väri juomiin saadaan sokerikulöörillä, joka syntyy sokeria kuumennettaessa.

Happamuuden säätöaineena käytetään tavallisimmin sitruunahappoa, jota on hedelmissä luonnostaan. Sen avulla juomaan saadaan hedelmälle ominainen happamuus.

Säilöntäaineen avulla estetään homeiden ja hiivan kasvu, jotta virvoitusjuoma säilyy korkealaatuisena tehtaalta kuluttajalle. Tavallisimmin käytetään natriumbentsoaattia, joka on tuttu monille kotisäilöntää harjoittaville ja jota on luonnostaan runsaasti esimerkiksi puolukassa.

Atsovärien käytöstä Suomessa luovuttiin aivan 1980-luvun alussa, koska niiden epäiltiin aiheuttavan joillekin lapsille yliherkkyysreaktioita. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi atsovärit tulivat direktiivien mukaan jälleen sallituiksi. Yksikään suomalainen virvoitusjuomatehdas ei ole kuitenkaan palannut käyttämään näitä EU-jäsenyyden myötä hyväksytyiksi tulleita keinovärejä siitä huolimatta, että luontaiset tai luontaisenkaltaiset värit ovat niitä kalliimpia.