HistoriaSulje

Hedelmävirvoitusjuomia ilman hiilihappoa myytiin Ranskassa jo 1600-luvulla. Myyjät kulkivat pitkin katuja selässään hanalla varustettu tynnyri, jossa oli valmiiksi sekoitettua sitruunajuomaa. Myyjät perustivat oman ammattiliitonkin: Companie des Limonadiers.

Ensimmäinen varsinainen kivennäisvesi- ja virvoitusjuomatehdas perustettiin Suomessa 1836, mutta varsinaisen läpimurtonsa virvoitusjuomat tekivät maassamme 1860-luvulla. Tuolloin nämä juomat ilmestyivät myös Helsingin katukuvaan. Esplanadille pystytettiin ensimmäiset kioskit, jotka vähitellen liittyivät osaksi tavallista kaupunkikuvaa. Kioskit tekivät virvoitusjuomista kansanjuoman 1860- ja 70-luvuilla.

1880-luvulla raittiuspiirit pitivät limonadia liittolaisenaan ja toivoivat sen syrjäyttävän totin, boolin ja oluen. Jo ennen vuosisadan vaihdetta suomalaiset saivat maistaa myös vadelman-, appelsiinin- ja omenanmakuisia virvoitusjuomia.

Niin virvoitusjuomien kuin kivennäisvesienkin menekki kasvoi 1890-luvulla sellaista vauhtia, että maassa oli vuosisadan vaihteessa 93 tehdasta. Vuonna 1909 ”tehtaita” oli jo 174. Tällöin teollisuustilastoista poistettiin käsityölaitokset, jolloin jäljelle jäi 43 oikeaa tehdasta. Vuonna 1919 tuli voimaan kieltolaki, ja 1920-luvun loppu oli yhtä nousukautta virvoitusjuomateollisuudelle. Mutta kun lamakausi alkoi, moni alan yrittäjistä joutui lopettamaan tuotannon.

Sotien aikana myyntiennätys

II maailmansodan vuodet olivat virvoitusjuomatehtaille tuotannon ja jakelun kannalta ongelmallisia, mutta varsinaista myyntitoimintaa ne eivät näivettäneet, pikemminkin päinvastoin. Kun oluttuotantoa oli rajoitettu ja mm. kahvista ja teestä pulaa, virvoitusjuomakaupassa saavutettiin uusia ennätyksiä.

Vastatuulet alkoivat tuivertaa virvoitusjuomakaupassa vasta sotien jälkeen. Verotusasioissa juomia kohdeltiin ylellisyystavaroina, mutta silti niiden katsottiin kuuluvan hintasäännöstelyn piiriin muiden päivittäiselintarvikkeiden tavoin.

Loppukesällä 1946 Suomen kauppoihin ilmestyi uusi ja outoa juoma – kola. Sodan päätyttyä Euroopassa Yhdysvaltojen joukot jättivät vanhalle mantereelle valtavat määrät tavaraa. Suomen kansanhuoltoviranomaiset tekivät hankintamatkoja jenkkien ylijäämävarastoihin. Eräässä tapauksessa myyjät asettivat kauppojen onnistumisen ehdoksi suuren kolasiirappierän sisällyttämisen ostoksiin. Suomalaisvirkamiehet suostuivat vaatimukseen, ja näin maahamme rahdattiin miljoona kiloa kolasiirappia.

Virvoitusjuomien kotimaisille valmistajille tarjoutui makea mahdollisuus uutuusjuoman valmistamiseen. Ainakin 85 suomalaista virvoitusjuomavalmistajaa osti Kansanhuoltoministeriöltä siirappia ja alkoi valmistaa suomalaisille aiemmin tuntematonta kolajuomaa.

Uudet kulutustottumukset

Suunta kohti nykynäkemyksen mukaisia moderneja kulutustottumuksia sai Suomen virvoitusjuomamarkkinoilla alkunsa yleisen nousukauden myötä 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1969 vapautettu keskiolutkaan ei odotuksista huolimatta kaventanut virvoitusjuomamarkkinoita. Eniten myyntiä koeteltiin vuonna 1976, kun virvoitusjuomien valmisteveroa nostettiin sata prosenttia. Virvoitusjuomien kysynnän heikentyminen heijastui kivennäisvesien kulutuksen kasvuna.

Vuonna 1990 virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä kulutettiin Suomessa paljon vähemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Syynä oli hinta, jota nostivat korkea verotus ja sokerin kalleus. Vuosikymmenen aikana kysyntä alkoi kuitenkin kasvaa. Kasvun ohella kuluttajien mieltymykset muuttuivat. Tämä näkyi kevytjuomien kysynnän lisääntymisenä ja kolajuomien suosion vahvistumisena. Vuosikymmenen puolivälissä kolajuomien osuus kohosi appelsiinipohjaisia juomia suuremmaksi. 1990-luvun lopulla markkinoille tulivat energiajuomat sekä terveysvaikutteiset juomat.

Verotus kiristyy

2000-luvun alkupuolella juomien maahantuonti alkoi kasvaa merkittävästi. 2010-luvulla tuonnin osuus oli noin 20 % Suomen virvoitusjuomamyynneistä. Alaa koettelivat useat perättäiset veronkorotukset vuosina 2011, 2012 ja 2014. Vuonna 2014 sokeripitoisille juomille määrättiin kaksinkertainen vero sokerittomiin juomiin nähden. Vuonna 2015 virvoitusjuomien kulutus Suomessa oli edelleen Euroopan pienimpiä ja kivennäisvesien kulutus oli vähäisintä Euroopassa.