Toimitusjohtajan blogiSulje

Cin cin – Italia on alkoholipolitiikan mallimaa

Suomalaiset ovat alkoholinkulutuksessa eurooppalaisen keskitason alapuolella. Alkoholipolitiikka on Suomessa EU:n kireintä ja haittoja meillä on siinä kuin muuallakin. Suomessa on EU:n korkein olutvero. Mistä löytyy se eurooppalainen mallimaa, josta hakea esimerkkiä onnistuneesta alkoholipolitiikasta? Italiaa ja Ranskaa voisi pitää hyvinkin toisiaan vastaavina juomakulttuurin osalta. Molemmissa maissa on vahva viininviljelyn perinne ja varsin arvostettu ruokakulttuuri. Hyvä juoma… Lue lisää…

Ennustaminen on vaikeaa – eikä tulevan alkoholilain vaikutukset tee poikkeusta

Hallituksen esittelemän uuden alkoholilain myötä Suomessa otetaan maltillisia askeleita kohti eurooppalaisempaa sääntelyä. Tämän pienempiä vapauttavia askeleita ei juurikaan voi enää ottaa. Merkittävin muutos on ruokakaupan alkoholirajan nostaminen 0,8-til.-%. Jatkossa kuluttaja voi halutessaan ostaa alkoholipitoisuudeltaan 5,5-til.-% vahvuiset oluet ja lonkerot ruokaostosten yhteydessä samasta myymälästä. Esityksen tulevista vaikutuksista kuluttajille, yhteiskunnalle ja elinkeinoille on tehty erilaisia arvioita. Mitä… Lue lisää…

Alkoholipolitiikkaa saksalaisittain – malliksi meillekin?

Saksalainen oluen puhtauslaki, Reinheitsgebot, luotiin 500 vuotta sitten. Tuolloin olut oli turvallisempi juomavaihtoehto kuin vesi ja puhtauslain haluttiin takaavan oluen turvallinen laatu. Saksa on edelleen vahva olutmaa, jossa omaa juomakulttuuria vaalitaan ja sitä arvostetaan. Saksassa on EU:n vaatima oluen minimivero 9 senttiä per litra keskioluen vahvuiselle oluelle. Mainontaa ei ole rajoitettu; ala on toki tehnyt… Lue lisää…

Mikä uuden alkoholilain myötä muuttuu – vai muuttuuko mikään?

Hallituksen esitysluonnos alkoholilaiksi pitää sisällään neljä mielenkiintoista uudistusta ja tukun pienempiä – lähinnä vanhentuneiden pykälien päivittämisesityksiä. Ruokakaupasta saa jatkossa aavistuksen vahvempaa olutta, mutta edelleen yli 5,5 til.-% vahvuiset oluet jätetään kilpailun ulkopuolelle valtion viinamonopolin myyntiin. Vuodesta 1995 ruokakaupasta on voinut ostaa myös valmiiksi sekoitettuja juomia, kunhan alkoholi on ollut käymisteitse valmistettua. Nyt tästä vaikeasti valvottavasta rajoituksesta… Lue lisää…

Verotuotot voidaan mitata – haittojen tilastointi on politiikkaa

Panimoala tuottaa yhteiskunnalle alkoholi- ja arvonlisäveron lisäksi merkittävän määrän muita verotuloja jaettavaksi. Luvut ovat viranomaisen keräämää faktaa, eikä niissä ole hihasta ravisteltuja arvioita mukana. Juomakulttuurin positiivisille yhteiskunnallisille vaikutuksille ei ole yritetty laskea arvoa, eikä pidäkään. Epäilemättä niitä kuitenkin on. Alkoholin myynti tuo valtiolle verotuloja vuosittain lähes 2,3 miljardia euroa. Verotulot vastaavat oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalojen… Lue lisää…